Helatorstain kisat jaTreenirinkileiri

Sunnuntai 16.5.2010 klo 20:08

Torstaina oltiin pitkästä aikaa kisaamassa. Eka rata oli ihan kamalaa menoa. Bitti tiputti ekan riman, tuli pussin ohi ja sitten vielä sain sen ohjattua jotenkin ihan huolimattomasti johonkin ihme hypylle. No hyvää oli se, että yhtään sellaista rimaa ei tippunut, mitä etukäteen mietin.

Toinen rata oli paaaaaaljon parempi, siis oikeasti hyvä, mutta lopussa Bitti singahti suoraan, kun piti kiertää takaa ja kiljumalla sain sen pois väärältä esteeltä, mutta oikean esteen rima sitten tippui, kun rytmi sekosi. Sillä silti toiseksi ja se puuttuva voitto oli taas niiiin lähellä.

Kolmas rata meni myös niin sanotusti käteen, kun en sitten katsonut kakkoshypyn paikkaa, vaan ohjasin sen väärältä puolelta, kun sijoituin väärin. Lisäksi olin kiukkuinen, kun Bitti rämäytti muurin, vaikka taisi se kuitenkin olla mun vika.

Sampon otin lämppäreille ja voi pyhä sylvi, mutta se meni kovaa!! Samassa kehässä pari tokoilevaa koiraa ja viereisellä radalla joku aksaamassa. Sampo vaan suuttui mulle, kun se ei siinä vauhdissa malttanut jäädä aalle ja kun palautin, enkä palkannut namilla, niin sen viretila laski. Hassu koira.

Perjantaista sunnuntaihin olikin treenirinkileiriä. Perjantaina Bitti oli vielä tosi reipas, vaikka oli aika kuuma. Sain kommenttiakin, että mikä kevätkirmaus sillä on, kun se menee noin kovaa. No jos vertailukohta on mattoalusta, niin kyllä se tosissaan kovaa meni. Vippausta treenailtiin ja se oli yllättävän hyvä juttu. Bitti tarvii tuollaisia työkaluja missä ei tarvii rynnätä.

Sampo oli hiukan väliaikana radalla. Se aloitti hyvin, mutta bongasi keskellä rataa hengailevan bc:n ja meni moikkaamaan sen. Tuli iloisesti itse takaisin, mutta viretilasta katosi puolet. Ei se silti mennyt lukkoon, vaan teki kyllä kaiken minkä pyysin.

Illalla oli sitten henkistä valmentautumista. Oli kyllä niin loistoluento ja tuli paljon ajatuksia. Hiukan saman suuntaisia kyllä kuin on jo ollutkin, mutta vahvistaminen parantaa aina. Toivottavasti nyt sitten muistan olla koirieni arvoinen ohjaaja.

Lauantaina oli sikakuumaa. Bitti oli aamun ensimmäinen koira ihan törkyvaikeella radalla. No mun aamuradat tuntien, eihän siitä mitään tullut ja mä vielä huidon ja huudan ja kaikkea :-D Ja hoen Bittiä väärässä paikassa ja en uskalla peruuttaa, kun aina mä jotenkin käännyn ja kaikkea. Huh, mikä aamupaketti.

Iltaradalla Bitti oli tosi väsynyt jo. Sillä kun ei ole pohjavillaa, niin se kerää kuumuutta ihan liikaa, vaikka koitin uittaa sitä välillä. Olin jo ennen rataa hiukan huolissani, että jaksaako se. No se meni kyllä ihan nättiä rataa ja edelleen ne vippaukset pelitti, mutta oli se poikki. Ei oltu radalla edes sitä koko aikaa, kun kouluttajakin tiesi ja tunsi Bitin ja totesi, että se kyllä on tosi poikki. Eihän Bitti normaalisti väsy, vaan menee silmät soikeina vaikka tunnin.

Samalle radalle otin Sampon sitten muiden perään. Se oli myös väsynyt, eikä enään leikkinyt ja oli istunut mun kanssa radan reunalla jo ison tovin. Se tiiraili ihanaa tokoilevaa vizlaa ja radalla olevaa parson-tyttöä. Otin sen sitten namien kanssa radalle ja Sampo meinasi moikata sen parsonin, kun kerran kulki metrin päästä, vaan eipä moikannut. Rataa mentiin tosi kovaa ja tarkaan ja muuten Sampokin kääntyi vippauksella, vaikka se ei ole sellaista koskaan tehnyt. Se meni sillä ohjauksella minkä olin Bitille suunnitellut ja hyvin menikin. Toisella radalla meni samanaikaisesti bc ja ratojen väli ei ollut montaa metriä. Olin kyllä Sampoon enemmän kuin tyytyväinen, melkein liikutuin :-)

Sunnuntaina sitten oli yhä kuumaa ja radalla treenattiin vain aloituksia. Eli siis 7-8 estettä ja koirat vaihtui lennossa. Otin Bitin neljään ja Sampon viimeiseen, kun Bitti alkoi jo olla poikki. Bitti oli aika hyvä, mitä nyt varasti, mutta toisaalta taas pysyi. Joku uusi hieno käännöskin opittiin ja taas sitä ponnistuspaikkaa näytettiin ja peruuteltiin ja kaikkea vaikeeta. Mutta Bitti oli musta aika hyvä! Sampo tietty kesken leikin juuri ennen rataa pelästyi korvan juuressa käynnistyvää kuorma-autoa ja laski viretilansa alas. Nameilla siis mentiin, mutta se meni taas ihan kohtuullisen reippaasti ja yhä edelleen viereisellä radalla oli myös koirakko. Ja Sampo muuten kääntyykin :-D

Olihan raskas viikonloppu, mutta antoisa! Mä en yleensä kuumuudesta valita, mutta koirien takia olisi toivonut vähemmän hellettä. Lisäksi siellä oli sikapaljon käärmeitä. Sampo pongasi yhden ja sain kiskottua sen viime hetkellä pois ja Rocky pongasi toisen. Eipä huvittanut lenkittää sen jälkeen ilman hihnaa.

 

Kasätreenit avattu

Lauantai 8.5.2010 klo 8:05

Oltiin keskiviikkona ekan kerran ulkokentällä. Olin niin innoissani, että pääsen kokeilemaan joko Sampo kestää häiriön. No höh, minkä häiriön, eihän siellä ollut muita kuin minä :-(

No, aloitin Bitin kanssa. Rata kellotettiin, eka yritys oli jotai 31 ja risat. Ihan nätti rata, mutta se varmaan oli sellainen kisasuoritus rata. Okei, ne putken suiden ohitukset ei ole mun juttu, joten siinä kuluu helposti aikaa, kun pidän Bitin kiinni ja päästän putkeen vasta, kun se ihan varmana osuu oikeaan päähän. Muutenkin hiukan viilailtiin kaikkia vaihtoehtoja ja loppuaika väsyneellä koiralla oli 26 ja risat!!! Pitäisikö minun lakata mollaamasta koiraa ja pistää itse kinttua toisen eteen hiukan rivakammin? Okei, edelleen Bitti on rimaherkkä, eli jos aion omaa liikettä nopeuttaa, niin mun täytyy tietää, että ehdin, Bitti ei anna mitään anteeksi. Yllättävä juttu muuten oli se, että kun alussa menin Bitin kanssa yhdessä kepit ja tein jotain sirkustemppuja jatkossa, oli se hitaampaa, kuin niin, että jätin Bitin pujotteluun, leijeröin pari hyppyä ja keinun ja käänsin Bitin sylkkärillä sinne sirkustemppuhypylle. Bitti vaan toimii niin, että mun pitäisi aina ehtiä edelle, niin silloin se tykittää, perussääntöhän on, että on hyvä, että koira osaa pujotella kaukaakin, mutta vauhti hidastuu aina hiukan, jos ohjaaja on kaukana. Ja tosissaan, jos ehdin paukuttaa sille hyviä sokkareita tai valssaamaan kunnolla eteen, niin johan se tulee kovaa. Voi apua ja SM-kisat on jo pian. Nyt vain ajoittelemaan. Kiitos hyvistä ja miettimään laittavista treeneistä!!

Ja sitten Sampoapina. On se vaan niin tuulella käyvä. Ensin käydään kierroksilla ja purraan mua persuksiin ja sitten hölkötellään ja taas joku väli mennään kovaa ja taas laamaillaan. Mulla ihan lievästi menee hermot sen koiran kanssa :-( Nyt mulla on taas sellainen olo, että ei siitä tulee koskaan mulle agikoiraa ja harmittaa niin vietävästi, kun tiedän sen vauhdin parhaimmillaan. No hyvää siinä oli se, että paineistin sen sitten väsyttämällä, kun muuta häiriötä ei ollut. En päästänyt juomaan, vaikka näin, että sillä on jano, enkä tauolle, vaikka näin, että se haluaa sen. Silti se toimi ja innostui aina uudelleen. Ja kun lopulta päästin sen tauolle ja tein vielä yhden kerran radan, niin nollanahan tuo tehtiin. Kai sen kanssa pitäisi nyt alkaa pätkimään taas ihan pieniin ja palkata tosi paljon. En tiedä...pitää katsoa. rauman kisojen ilmo lähestyy ja mä en tiedä kestääkö tuo häiriön, kiva juttu.

Foxikoulutus 11.4

Sunnuntai 11.4.2010 klo 22:10

Taas oli se foxikoulutuspäivä. Tungin molemmat koirat ekaan ryhmään, kun siihen tuli viime hetken peruutus. Näin sain sitten viimeiseen ryhmään Bitin tilalle toisen koiran.

Rata oli vaikeamman oloinen, mitä se sitten lopulta oli. Bitti meni ensin. Se lukee melkein ajatuksia kyllä ja sainkin kuulla siitä, että hiukan paremmin voisi kuitenkin ohjata, vaikka sitten tulevaisuutta ajatellen. Lisäksi mua haukuttiin agilityanorektikoksi, kun koitin kiukutella, että Bitin täysympyrä siivekkeen ympäri on hidas. No ei se sitä paremmin voi tehdä, se on totta, mutta mun pointti olikin se, että se menisi varmaan jollain muulla tyylillä nopeammin. Silti en saanut mennä muulla tyylillä ja jälkimmäisen ryhmän piti mennä, höh. Kun sitten radalla oli kohta, jossa piti tehdä musta aika vaarallisen oloinen päällejuoksu ja sain sen vahingossa onnistumaan ja mutisin perään, että tuo rima ei tipu, koska se on minikorkeudessa. No jee, seuraavaksi huomasin riman olevan 50 sentissä. Hmph, Bitillä oli takuulla joku salaliitto Jaakon kanssa, kun se ei tiputtanut sitä :-D Loppurata olikin sitten ihan jees. Mä jäin kyllä hiukan miettimään tuota agilityanoreksia kommenttia. Onko se tosissaan niin, että mulle ei mikään riitä? Voihan se olla, mutta toisaalta ei kai voi kehittyä, jos ei halua parantaa. No, rajansa kai kaikella sitten on.

Sampo meni seuraavaksi ja ekan pätkän sillä oli ralliformulavaihde päällä. No kommentti oli juuri sitä mitä tiedänkin: ajoitukset metsässä enkä luota koiraan. No uusintaotoksessa se meni paremmin, mutta se turbo oli sitten jo pois päältä. Sampo kyllä keräsi itsensä jossain vaiheessa ja viritti itselleen ihan hyvänkin vauhdin. Se osasi kaikenlaisia sokkareita ja hienon saksalaisen ja vippauksen jne ja mitään noista edellä mainituista en ole sille opettanut ja se vaan meni! Mitähän ne oikein keskustelevat täällä päivisin vai katsooko se salaa agivideoita :-)

Sitten kun toinen ryhmä oli tutustumassa rataan, otin Sampon lämppäreille. Ajattelin, että nyt muuten paineistetaan. Terhin Ziki huusi vieressä ilman ihmistä, Tarun Soolo, josta Sampo tykkää, oli olvella, joku koira oli oikealla radalla lämmittelemässä. Ja vielä ihmisiä käveli siellä täällä. Ja pahus sentään, mutta Sampo pelitti hyvin!!! Se teki koko ajan töitä, eikä suunnitellut livahtavansa, eikä suuremmin paineistunutkaan!! Ehkä sitten uskallan jossain vaiheessa sinne kisoihin...

Trrrriplaaa

Tiistai 6.4.2010 klo 7:45

Hippahei, Bitti pieni puliukko teki taas triplat ATT:llä. Ekalla radalla varasti ja mä istuttelin sitä turhan pitkään kontakteilla ja vielä puomilta ampui suoraan...no ehkä sai niin paremman linjan muurille. Toisella radalla yksi välistä veto oli hiuuuukan viimetipassa suoritettu, mutta muuten siisti. Tämän radan jälkeen jäin kyllä jo miettimään, että me ei tehty paljon mitään ylimääräistä, missä se aika kului? sijoitus 16 :-/ Ekalla radalla 10. ja niin oli viimeiselläkin muuten. Okei mukana oli molemmat maajoukkueet, eli tuo 10. sija on kyllä aika lähellä meidän tasoa heihin verrattuna. No viimeisellä radalla yritin saada Bittiin vauhtia, kannustin kovasti ja nyt oikein huomasin sen mitä olen koko alkuvuoden jutellut: se koira ei vaan kulje matolla. Olin puomilla aina kilometrin jäljessä, kun juoksin sitä samaa vauhtia siinä kuin muunkin radan, normaalisti saan tikata aika täysillä koko ajan. Bitti ei kiihdytä matolla kunnolla, se tiputtaa jyrkkiin hyppyihin vauhdin pois monta askelta ennen hyppyä ja alkaa kiihdyttää vasta kun on suoristanut itsensä, eikä se pysy kepeillä pystyssä oikein lainkaan. Ja itseasiassa jos vedätän kontakteille, olen siellä aina ihan liian aikaisin odottamassa Bittiä, kun se ei kiihdytä sinne niin kuin hiekalla...tämä koskee nyt lähinnä keinua ja aata. Ja näin tulee kontakteistakin hitaat, me kun rytmitetään ne aina. Esimerkiksi Tsaun kisoissa meillä oli tosi hyvät kontaktit, kun vauhti oli molemmilla se harjoiteltu.

Näinpä olen tietty tyytyväinen noihin nolliin, ei kai niitä sitten ihan vahingossa tule, vaan jotain kai osataankin. Mutta...ei meillä oikeasti ole asiaa karsintoihin, vaikka se voitto jostain saataisiin. Me hävitään matolla useita sekunteja kärjelle, kun hiekalla se ero on pienempi. Eli matolla ei niitä sijoituspisteitä heruisi kuitenkaan. Jotenkin tiedostan nyt, että ei sinne kannatakaan haluta, mutta harmittaa silti kyllä. Bitti on nyt se kohtuullisen varma menijä, mitä olen rakentanut monta vuotta ja tilanne on tämä. Ehkä pitää sitten vain ajatella, että paljon on opittu ja nyt vaan nautitaan menosta :-) Ehkä joskus vielä jollain koiralla pääsisin hätyyttämään myös sitä kärkeä, kun minusta vaan on kivaa opetaa koiraa aina vaan taitavammaksi ja teknisemmäksi.

Treeniä 28.3 ja muuta mietintää

Sunnuntai 28.3.2010 klo 22:04

Käytiin tänään aamutuimaan treenimässä. Oikeasti tiedän, että mä olen aamuisin koomassa, mutta että Bittikin voi olla aamulla niin aivoton. Ei keskity hyppäämään lainkaan, ei katso millä kädellä näytän, ei katso ylipäätään näytänkö jne. Ja juu tämä kaikki on videolla, eikä oikeasti kaikki kyllä mennyt mun piikkiin. No siinä sitten kun muut olivat menneet, päätin tehdä sen nollana ja eihän se ollut edes hankalaa, kun kumpikin on vain hereillä! Niin mageeta menoa ja mun pieni Bitti normalisoitui :-)

Sampo samperi pongasi aluksi radalta koiran ja sitten ihanan pennun. Tuli se sieltä sitten radallekin minun kanssani, mutta siinä vaiheessa jo niin kummastuneena, että leikki ei kelvannut palkaksi. Rataa Sampo meni ajoittain hienosti, se osasi tuplasylkkärit ja poispäinkäännökset ja niistot ihan kuin Bittikin. Oli oikeastaan tosi kiva mennä sen kanssa, vaikka siitä puuttui se ihan huippu draivi, mutta nyt se kyllä keskittyi. Okei, kerran karattiin moikkaamaan yleisöä ja varmaan pari kertaa piti tarkistaa, että se kiva pentu on vielä tallella, mutta ei se kyllä paineistunut noista yhtään enempää. Vauhti alkoi hiipua, kun en saanut ihan kaikkia kohtia menemään niin hienosti ja hiukan tahkottiin, enkä oikein tahdo muistaa, että Sampo ei saisi huomata tehneensä' väärin. Ja mulla on vaikeuksia ajoitella kontakteja tuollaisen koiran kanssa, joka osaa ne itsenäisesti, minä todellakin saan juosta ohi ja Sampo paukauttaa juuri sinne minne pitääkin! Cool!!

Sitten sitä pohdintaa...minua vaivaa se, että miksi Sampo esiintyy näyttelyissä välillä hyvin ja välillä se ei kerta kaikkiaan kykene. Mutisin ohi mennen Katille, että se voi olla vaikka ne juoksuiset nartut ympärillä sen enempää pohtimatta, mutta aivan! Tampereella esiarvostelussa ennen ryhmäkehää, löysi Sampo maasta niiiin huippuihanan hajun, että ikään kuin jäätyi siihen, Namit eivät kelvanneet ja koira näytti melko lamaantuneelta. Kun päästiin siitä kehästä pois, piristyi se hiukan. No ei tuo nyt ainoa asia ole, mutta toinen mitä mietin, että niissä näyttelyissä missä Sampo on mennyt hienosti, on sen boxi ollut sellaisessa paikassa, missä ei ole ihan vieressä muiden koirien boxeja ja on muutenkin hiukan rauhallisempi ympäristö. Se ei vaikuta mitenkään peitänkö boxin vai en. Ja ulkonäyttelyistä ne ovat menneet paremmin, missä olen ottanut Sampon autosta eli omien luota tai pitänyt Sampoa omassa teltassa omien koirien kanssa. Se siis ilmeisesti aloittaa sen paineistumisen jo siellä boxissa ja tosissaan aina ei tiedä mitä koiria on ympärillä, vaikka jollain olisikin abaut parhaat päivät. No ei Sampoa varmaan hirmuisesti enään näytelmissä nähdä, mutta nyt luulen, että olen oikeasti jäljillä.  

Olen myös miettinyt tosi paljon sitä mahdollista tulevaa koiraa joskus tulevaisuudessa...tai jopa tulevia koiria. Bc nyt on se yksi, mikä varmaan joskus tulee. Mut kyllä lytättiin, kun ilmaisin, että haluaisin lyhytkarvaisen sellaisen, kuulemma luonnevammaisia kaikki :-D Jouduin toteamaan, että kuule, elelen kolmen foxiuroksen kanssa, luulen, että se lyhytkarvainen bc olisi kuitenkin noihin verrattuna melko easy :-) Mutta entäs sitten se terrieriosasto. Pidän kyllä foxeista, ei siitä mihinkään pääse, mutta kun mulle on muodostunut hyvin vahva mielikuva siitä millaisen haluaisin ja noista ulkomaanjutuista ei ota pirukaan selvää. Tosin se nyt ei ole vielä ajankohtaista. Russelikin kävi mielessä, on kyllä ennenkin käynyt. Mineissä voisi olla kiva kisata, kun siellä ei ole vielä mikään rotu huippuylivoimainen, mutta senkin pitäisi olla kyllä ihan sileä. Mä mitään takkuturkkia halua :-D Äääh, en mä ehkä silti osaisi kuvitella sellaista tuossa pyörimässä, kai se sitten tulee olemaan jatkossa foxi/bc -lauma.

Ai niin. Tänään oltiin illalla vielä metsälenkillä ja jännää miten Sampo alkaa aina totella salamana kaikkia kutsuja, kun olen ollut sen kanssa harrastamassa jotain. Mitenköhän kuuliainen ja kiltti siitä oikein tulisikaan, jos tekisin sen kanssa joka päivä jotain? Pitäisköhän kokeilla.

Bitti eli Jeppe :-D

Tiistai 23.3.2010 klo 21:15

Olipas kiva päivä. Bitti kävi kuvauksilla ja siitä tuli nyt uusi Jeppe eli Olvikoira! Taidettiin mainostaa mansikka-raparperisiideriä ja omena-päärynäsiideriä. Unohdin ottaa maistiaiset mukaan.

Mutta juu, aika hurjaa touhua oli. Bitti opetettiin aluksi hillumaan näyttelijöidensä kanssa ja se olikin tosi hyvin juonessa mukana. No ohjaaja oli myöhässä ja kuvaukset aloitettiin harjoittelematta. Niinpä näyttelijät improvisoivat hillumisen hiukan turhan railakkaasti ja Bitti pelästyi sen eteen hyppäävää ukkoa ontolle lautalattialle penkiltä ja niiden huutoa ja heiluntaa. Siis meno oli sellaista, että en keksi montaakaan koiraa joka olisi iloisesti temmeltänyt mukana totuttamatta. No Bitti leikki aina näyttelijöiden kanssa kivasti, mutta ei sitten ymmästänyt sitä mellastusta. Ne olivat ehtineet tehdä sitä jonkin aikaa ennen kuin minut huolittiin apuun eli Bitti oli jo oppinut, että nuo ovat kummallisia. Tuikku oli itse pois, en tiedä olisiko se ollut paremmin hereillä. Mietittiin jo koiran vaihtamista Rockyyn, mutta kun en ollut varma haukkuuko se käskystä, niin pidettiin Bitti. Lopulta Bitti oli näyttelijöiden sylissä ja se kamala huuto ja hillunta hillittiin ja mä kyllä tykkäsin siitä pätkästä oikeasti paljon enemmän. Hirmu paljon selkeämpi ja kivampi lopputulos. No ohjaaja oli järjestänyt itselleen niin kovan kiireen, että sisällä ei Bitti sitten istunutkaan sohvalla ja jutellut ketulle (eli haukkunut) niin kuin sen piti, vaan sinnekin se tuli vain sylissä. No loppuun kuvattiin tuotemainos ja siinä Bitti pääsi loistamaan. Keskittyi raskaan päivän päälle oikein kivasti ja jaksoi toistoja. Muutenkin mietin, että en tunne montaa koiraa, jotka olisivat tosiaan siitä alun mellastuksesta huuoineen ja kolinoineen ja ryntäilyineen selvinnyt iloisena seassa loikkien, mutta mietin, että en myöskään tunne montaa koiraa, jotka pystyisivät nollaamaan itsensä noin ilmiömäisesti. Bitti oli aina täysillä mukana tekemässä jotain muuta joka ikisessä välissä, vaikka niitä ihmisiä se ei ymmärtänyt. Tuikun assistentti myös ihastui Bittiin ja varmisti, että kai se on myöhemminkin käytettävissä :-)

Ai niin ja Sampiainen oli sunnuntaina Tampereella ROP. Vaasaan kai vielä mennään ja sitten saa riittää näytelmät minun puolestani.

 

 

Seinäjoella 13.2

Sunnuntai 14.3.2010 klo 13:18

Ei tule voittoa, ei sitten millään.

Ekalla radalla aika kivaa menoa, mulla vaan on sellainen tunne, että hidastan Bitin liikaa hypyille, ettei se vaan pudota rimaa. Sitten se taas lähti yhdellä hypyllä ihan ihme suuntaan. Nolla kuitenkin ja sijoitus kakkonen. Hävisi voittaneelle kelpielle niin selvästi, että ei ehkä olisi voittanut ilman harhautumistakaan.

Toisella radalla mä oli jo ihan koomassa ja kohmeessa ja kaikkea. Lähetin Bitin kolmosputkelle ja huomasin, etten katsonut perään lainkaan, että menikö sinne. No vilkaisin sentään taakse ja kyllä se sinne vilahti, mutta puomilla jatkoin samaa hosumista ja annoin Bitille luvan poistua ihan liian aikaisin. Siitä vitonen. Sen jälkeen mentiin pikkupätkä mun mielestä aika hyvin, kun en hidastellut rimoille ja sitten lopussa Bitti teki kiellon, minkä mä tulkitsin hyllyksi ja tulin radalta pois :-D Ai miten niin koomassa. Bitti tekee hienoa työtä, kun ohjaajakin pysyisi mukana.

Mutta ikävää tässä on, että mun laskuopin mukaan, me ei nyt sitten päästä karsintoihin. En ala kiertää kaikkia mahdollisia ja mahdottomia kisoja ja itse asiassa ajattelin vähentää niitä nyt kevääksi, kun olisi muutakin tekemistä. En jaksa uskoa, että niin isoa tuuria osuu, että jostain niistä kisoista voitto irtoaisi mihin ollaan menossa. SAGIn karsinta siis osui ja upposi ainakin meihin :-(

 

Treenit 8.3

Tiistai 9.3.2010 klo 7:11

No päivitellään nyt sitten heti :-)

Taru oli päättänyt, että tehdäänpäs Esa Muotkan 2-luokan hyppyrata. Bitti sai olla ihan ensimmäinen kokelas. Näytettiin kaikenlaisia vaihtoehtoja inhoittavaan alkuun, jossa joku hypyn jälkeen olisi pitänyt kääntyä johonkin. Taru yritti väittää, että kolmoselta valutaan, mutta itse mietin jo kuvaa katsellessa, että kyllä tuo kakkonen on se, mikä tuottaa ongelmia. Ja niin se olikin. Hankala ajoittaa, joko rima ropisee tai sitten koira valuu. Kolmosen san yllättävän hyvin Bitin kanssa kaikenlaisilla vaihtoehdoilla ja Bitti kesti aika hyvin nyt, kun vaan kävin näyttämässä sille niiston tai jaakotuksen tai mitä ikinä keksinkin ja lähdin karkuun. Noita pitäisi päästä enemmän treenaamaan, että uskaltaisin luottaa siihen kunnolla...siis rimojen kannalta, kyllä Bitti sieltä perään tulee tavalla tai toisella. Muu rata olikin ihan sujuvaa menoa, mitä nyt maneesin uusi puru teki juoksusta paikoitellen melko töksähtelevää :-D

Sampo koohotti tapansa mukaan alussa kuin mikäkin pölhö. Sitten se kesken matkan löysi jonkun tosi houkuttelevan hajun, mikä kai sitten oli jotain sontaa, mene ja tiedä. Nakit maistuivat kuitenkin paremmilta ja sen jälkeen Sampo ikään kuin muisti mitä agility on ja meni tosi hienosti :-) Se lähti ennakointeihin hyvin, jäi lähtöön, luki valssit ym. Ihan hassua, viikko sitten se ei osannut yhtään mitään ja nyt se vaan meni mihin ohjattiin. No, kai se sitten viiden vuoden päästä osaa jo mennä hyvin :-) Sitä on niin hauska ohjata kun se pääsee vauhtiin, rimoja ei tarvitse juuri miettiä, ainoa tehtävä on yrittää kääntää se kirsu siihen suuntaan mihin pitäisi mennä. Sampolle kun pitää ihan tosissaan kertoa, Bitille riittää siihen verrattuna tosi pienet eleet.

Hiukan päivitykset viipyy

Torstai 4.3.2010 klo 7:07

Olen paininut tuon lumen kanssa niin ahkerasti, enpä ole ehtinyt päivitellä mitään. Nyt alkoi ihan varmana jääkausi, eikä kesä tule enään ikinä :-(

Kisoissa käytiin lauantaina. Bitti oli niin kiva! Tosin lähdöissä jouduin keskustelemaan, kai pitäisi ottaa kunnon sulkeiset taas. Ei se kyllä varastanut kuin toisessa lähdössä, missä ei ollut tilaa jättää koiraa kuin metrin päähän esteestä, jos halusi sen hyvään kulmaan. Siinäkin ehdin kyllä asemiin.

Eli eka rata oli hieno ja hallittu melkein loppuun asti. Olin ajatellut, että jättäydyn keinulla taakse, että saan hyvän juoksulinjan jatkoon. No, siinä mä tönötin Bitin vieressä, eikä mitään mahdollisuuksia pelastaa tilannetta :-D Toikseksi viimeisellä esteellä siis hylly. Mä en ole yhtään aamurataihminen ja olin tosi tyytyväinen, että se aamun eka meni noinkin hyvin!

Toisella radalla nolla. Kepeillä Bitti luisteli muutamassa välissä ja yhteen putkeen lähetys hiukan tahmasi...siis Bitti vilkaisi mua varmistuakseen siitä. Nolla ja viides sija. En saisi katsoa tuloksia, mutta tällä kertaa oli hyvä, että katsoin kuitenkin. Bitti kulkee kovempaa hiekalla kuin matolla ja kun se jäi siitä huolimatta viidenneksi alkoi mulla tulla piilevä olo, että me muuten ollaan nykyään kohtuu hyvälläkin radalla hitaita. No saman sekunnin sisään mahtui varmaan 7 koiraa, eli järjestys olisi voinut olla ihan miten päin vaan.

Kolmas oli hyppäri ja tosi typerä sellainen: suoraa ja ympyröitä ja niissä molemmissa ollaan huonoja suhteessa muihin. Eka ympyrä meni vielä ihan käteen, kun Bitti kääntyi taas väärään suuntaan. Kotona hoksasin, että syy noihin on se alas laskettu käsi: Bitti lukee poispäinkäännökseksi, oli paikka miten epälooginen tahansa sille ohjaukselle. No loppuun mentiin mun mielestä hyvin, yhden hyvin ajoitetun valssinkin osasin tehdä täydestä vauhdista, JEEE!! :-D Vimppa rima tippui, kun kehusin hiukan liian aikaisin, vitonen siis eikä se aikakaan ollut huono, kun siihen Bitin haahuiluun meni helpolla 2-3 sekuntia.

 

Maanantain treeneistä vaan sen verran nopsaan, että sampo karkasi varmaan kolme kertaa kurkkimaan koiria ja pari kerta syömään nakkeja, eikä se paineistunut :-) Ei se toki mitään osannutkaan, mutta ainakin sähläsi täysin rinnoin :-D Viretila sillä laski hiukan, mutta silti teki ja kohnasi. Bitti oli ihan outo, se saattoi takaakirron päälle tehdä ison kaarroksen, mitä se ei kyllä yleensä tee ja liiteli muutenkin. No meni se jotain hyvinkin, putkijarrutus oli sikamagee :-)

 

Ja Bitti oli saanut haasteen. Tässä siis talvikuva Haaparannan reissulta vuosien takaa. Bitti ei ollut koskaan nähnyt noin paljon lunta.

 

Me ei haasteta ketään, kun ei tätä blogia edes lue viittä koiraa :-D

Kisat ATT 13.2

Sunnuntai 14.2.2010 klo 8:33

Bittiläinenpä väänsi triplanollan!!! Olin hiukan ajatellut lähtölistaa katsellessani, että sen verran kovia menijöitä näköpiirissä on, ettei kannata huimia odottaa. Asetin tavoitteeksi puhtaita hyviä ratoja ja ainakin tuo puhtaita täyttyi :-D

Ensimmäinen rata oli muiden silmiin hyvä. Bitti varasti hiukan, mutta se paineistuu oikeasti tuossa hallissa hirmu paljon. En tiedä mikä sen tekee, mutta lämppäreillä jo se oli korvat ihan luimussa ja sen näköisenä, että en halua istua tässä, haluan sun luo tekemään. Ihme juttu. Siis ei todellakaan sellainen viiro ilme silmillä, että varastaisi kierrosten takia, vaan se oikeasti paineistuu. Niin siis se rata, se oli tosi sujuva, mutta mua harmitti itseäni, kun en mennyt pussilla vaihtamaan puolta niin kuin suunnittelin, vaan leikkasin takaa, mikä hidastaa Bittiä. Se näyttää hienolta, kun Bitti tuntee mun ohjauksen hyvin, kun sille päälle sattuu, mutta se on hidas. Muut kehuivat rataa ja mä ihmettelin, että miten niin hyvä, kun mulla oli päällimmäisenä ajatuksena tuo, että miksi en mene niin kuin suunnittelin. No eihän ne muut voineet tietää mitä minä suunnittelin :-D Puomin Bitti olisi voinut tehdä paremmin, muuten poika teki hienoa työtä. Yksi rima kolisi ja se oli minun vika, vedin kädet alas (miten voi olla niin vaikea pitää ohjaus päällä?) Siis nolla ja sijoitus kolmas :-)

Toinen rata oli huvittava, nyt ei varastettu, mutta kakkosella jo Bitti teki piiiiiitkän kaarroksen ja haki puomia, vaikka videolta näki, että kyllä mä ihan ennakoin ja vekkasin ja kaikkea kääntääkseni sen. Sen vauhtikin toki oli paljon parempi kuin ekalla radalla. No sitten väännettiin hiukan välistävetoja ym. ja kun piti tehdä pakkovalssia muurille, ampui Bitti taas piiiiitkälle hakemaan keppejä ja taas sain kiljuttua sen takaisin. Siinä vaiheessa mua nauratti jo melkoisesti mokoma ammus, mutisin Bitille, että mennääs nyt aikuisten oikeesti ja menihän se. Pieni pätkä saatiin tosi hyvää rataa, toki nyt aan olisi voinut ottaa paremminkin. Vielä yksi pakkovalssi meinasi mennä pipariksi, kun Bitti ei meinannut tajuta hypätä, mutta muuten ihan jees. Puomin kontakti oli hyvä. Taas nolla ja sijoitus neljäs tuollakin kohelluksella. Ajasta olisi voinut saada sekuntikaupalla pois, jos oltaisi sinkoiltu hiukan vähemmän.

Kolmas oli hyppäri. Bitti lähti jotenkin tahmeasti liikkeelle. Hyvää tarkkaa työtä koko rata ja radalla oli myös sellainen ärsyttävä kolmen esteen ympyrä missä me ollaan niiiiin huonoja. Mä en tajua miten Bitin vauhti säilyisi sellaisessa edes kohtuullisena. No, nätti nolla ja taas neljäs. Jaana kävi sanomassa radan jälkeen, että onkohan Bittikin jumissa, ensin ajattelin ettei se niin jumissa voi olla, että selittäisi tuon viimeisen radan nahkeuden, mutta kun aloin miettiä, että juu, sen treenimäärä on noussut totuttuun aika paljon ja lisäksi ollaan tehnyt paljon umpihankilenkkejä kun kerran lunta on niin vietävän paljon, että kyllä se varmaan voi jumissa olla. Kiitos Jaana taas muistutuksesta. Käsittelin hiukan Bittiä illalla. Maanantaina taas treenataan joten tiistaina voisi käsitellä paremmin ja ehtii toipua, jos saisin mennä perjantain treeneihin. Sitten taas lauantaina käsittely ja tiistaina :-) Nyt se lukee täällä, eli on pakko muistaa.

Mutta edelleen olen niin tyytyväinen tuohon pieneen huliviliin. Tuntuu tosi hyvältä, kun sellainen ulkopuolinen tulee kehumaan meidän menoa, joka ei tiedä miten paljon olen hakannut päätä seinään viimeisen vuoden aikana. Ehkä on sitten uskottava, että se myös näkyy ulospäin, että siellä radalla on nykyisin pääasiassa kivaa, ajoista tai tuloksista viis. Nyt puuttuu enään se voitto karsintoihin, tulee jos on tullakseen, siihen tarvitaan tuuriakin. Pelkillä taidoilla en sitä kotiin voi kantaa.

Ja reeniä 6.2

Sunnuntai 7.2.2010 klo 15:01

Kyhäsin jonkinlaisen radan

 

Alun halusin tehdä niin, että jätän Bitin kauas. Se toimi, vaikka olin vitos putken luona :-) Kohta 18-23 tuntui tutustuessa kamalalta, mutta kunhan pysyin kaukana esteistä, luki Bitti sen tosi kivasti. Itse asiassa Bitti oli aivan loistotuulella, olin siihen niiiiiiin tyytyväinen. Sellainen tarkka hönö, josta pidän.

Sampoa en ole vielä pakottanut jäämään, kun on häiriötä, sen viretila laskee liikaa. Jätin kuitenkin hiukan, eikä haitannut. Se ampui ekalla yrityksellä iiiiisolla kaarella kutosen väärin päin, mutta toisella jo muisti kääntyä. Se teki hienon hienoja kontakteja, jossain se koira on hyvä :-) Ja sitten se tapahtui, mitä olen toivonut, Sampo karkasi kurkkimaan vierasta koiraa, muut kielsivät sitä ja mä osasin pitää turpani kiinni. Kun se tuli, kehuin maasta taivaaseen ja Sampo oli heti valmis jatkamaan treeniä!! Taustalla haukkuivat vielä Tarun koirat ja vieraita ihmisiäkin oli radalla katsomassa. Ihan hiukan sen viretila laski, mutta sitä ei varmaan paljoa huomannut. Vauhdissa sen näkee, mutta kyllä se silti etenee ja itseasiassa tekee enemmän oikein ilman niitä ylikierroksia.

Oli niin hyvä treeni, että en muista hetkeen :-) Molemmat ylittivät itsensä.

Treenailua 1.2

Tiistai 2.2.2010 klo 7:57

Olinpas hyvää treeniseuraa itselleni, kukaan muu ei tullut treenaamaan :-) Kyllä mä siellä silti kulutin aikaa tunnin ja vartin, tosin se aika sisälsi esteiden raahailun.

Bitti esitti ensin ralliformulaa, mutta aika pian havahduin, että niin esitän minäkin. Keskityin ohjaamaan ja taas onnistui ihan kaikki :-) On se kyllä hauska veijari. Treenattiin lähtöjä kanssa, koitin muistuttaa, että se on vain ja ainoastaan Tule-käsky, millä saa tulla. Ja viimeiseksi ehkä miljoona krtaa aan kontaktia, että saan taas rytmin kuntoon. Hyvin meni, vaikka tein sokkareita ja kaikkea.

Sampi-Akseli vasta kaahailikin. Ihan kamalaa sähläystä, mutta sitten sen korvien väliin tuli joku naks ja se piru meni kovaa ja keskittyi! Se on niin ihana ohjailtava, kun se kulkee, koska joka ikistä rimaa ei tarvii pelätä. Se kanssa otettiin kanssa aata paljon ja se nopea, hyvä, oikea paikka löytyi ihan parin kerran jälkeen, vaikka juoksin täysillä ohi! Sampokin jouti harjoittelemaan pari kertaa lähtöä. Kai se täytyy opettaa sille uudelleen, mutta ensin ilman häiriöitä.

Lopulta pappa-Rockykin pääsi hiukan esteille. Sekin kohelsi ekan kierroksen, mutta sitten sieltä kaivautui taas agikettu :-) Kiva pieni pappa. Pappa auttoi mua keräämään myös esteet ja kun ei saanut tarpeeksi huomiota, päätti se leikkiä hevosen sonnalla. Siis ihan totta, se ei syönyt sitä, vaan kieritteli etutassuilla ympäri maneesia. Omg, päätin lähteä äkkiä pois, ennen kuin hiiretkin nauravat meille :-)

Treenit 30.1

Sunnuntai 31.1.2010 klo 15:56

Kylmää oli ja kaikkea, mutta ainakin tuli selväksi, että Sampo tykkää puomista :-D Kiitos Nooralle kuvauksesta!!

 

Tuo mun ohjaus on kyllä Sampon kanssa aavistuksen kamalaa katsottavaa, mutta eiköhän se siitä viilaannu!!

Treenit 25.1

Keskiviikko 27.1.2010 klo 22:09

Hmm, hmm ja hmm... Sampo otti taas häiriön jostain. Joku kolahdus kuului ja se jäi sitä ihmettelemään, eikä enään kulkenut ja siihen asti täysillä, jopa enemmän kuin täysillä ;-) No häntä sillä heilui koko ajan ja keinulle se kovin halusi mennä. Annoin mennä ja palkkailin kontaktista. Sitten sain sen uudelleen viiroontumaan ja saatiin muutamaan esteen hankala kuvio menemään kivasti. Palkkasin siihen ja lopetin treenit. Nollaantumiseen ei montaa minuuttia mennyt, mikä on kai hyvä asia, ennen kun ei päässyt yli ollenkaan. Mutta miten mulla on nyt vaan sellainen olo, että ei tästä tule mitään. Ei se taida lopettaa tuota häiriintymistä ikinä, mulla loppuu kärsivällisyys. Vaikka olen vitsinä sanonut, että kisataan joskus viiden vuoden päästä, mutta ei mulla oikeasti riitä motivaatio treenailla tähtäin viiden vuoden päässä. Ja kun mulla on se kammottava olo takaraivossa, että tuleeko tästä mitään? Koira olisi tosi hyvä, kun se oppisi sietämään häiriöt. No, toivottavasti turhautumiseni on nyt aiheetonta.

Bitti puliukko meni aika hyvin. Kokeiltiin siihen hankalaan kuvioon muutama vaihtoehto, osa toimi, osa ei. Luulen, että kisoissa siitä olisin selvinnyt. Bitti irtoaa ja etenee mun mielestä nyt tosi mukavasti ja toisaalta pysyy kätösessä myös, jos tarvis on. Pitänee ilmoitella sitä johonkin kisoihin taas :-)

24.1 Turuun näyttelyssä

Maanantai 25.1.2010 klo 7:31

Laitetaan nyt näytelmästäkin pari sanaa, vaikka ei noihin Bitin ratoihin ole tippunut kommentteja ;-)

Minähän saavun tapani mukaan aina varsinkin näyttelypaikalle puoli tuntia myöhemmin kuin olen ajatellut. Kisapaikoille taitaa nykyään olla sama homma, mikä lie alitajunta kertoo, että vetkuttele vaan vielä, mitä siellä turhaan istuskelemaan :-D No ei kyllä nytkään ollut edes kiire, ehdin oikein hyvin istuskella ja tylsistyä ja juoruilla ja kaikkea ennen kuin päästiin kehään. Niin ja mähän sinne narun jatkeena menin, kasvattaja mokoma keskittyi niihin kauniimpiin ;-) No ei kai, kivaa sinne on välillä itsekin mennä.

Mä sain ensimmäisen kummastuskohtauksen jo siinä, kun tuomari kiersi valiot läpi. Päätin kokeilla näyttäiskö tuo pieneksi ja kiltiksi tekeytyvä hurja terrieri ne korvansa edes joskus näyttelyssä ja pahus sain kuin sainkin ne esille juuri silloin kuin piti! Ennen kuulumatonta, Sampohan päättää ryhtyä dumboksi aina kun astuu näyttelyalueelle. No pöydällä tuomari pääsi juuri haukkumaan ne Sampon dumbotukset, kun se taas löysi korvansa jostain :-D No arvostelussa ehti jo lukea ne negatiiviset jutut, mutta perään mutistiin, että oikeestaan ne on aika hyvin :-D No luokka voitettiin ja uroksetkin vielä, tosin en millään meinannut suostua ykköseksi :-D Okei, mä en kyllä kuullut enkä oikeestaan nähnytkään mitä se tuomaritäti siinä huitoi, kun keskityin Sampon venkoiluun. Se kuulemma näytti ihan hyvältä ja kuvissa kyllä näyttikin, mutta taisin jossain vaiheessa mutista, että saisi päästää mut hiukan helpommalla. Sen eleitä pitää seurata niin tarkkaan ja kehua oikeassa paikassa ja palkata oikeassa paikassa ja pitää hyvän tuulisena, nostattaa virettä sopivassa paikassa ja ja ja...no olin todellakin positiivisesti yllättynyt siitä, että Sampo oli VSP ja vielä mun käsissä ja olen niiiiiin tyytyväinen siihen, että korvat saa nykyään esille, kun tarvis on ja esiintymishaluja tuntui muutenkin olevan ihan kohtalaisesti :-) Vielä se päivä tulee, kun ne korvat on kunnolla ihan koko ajan, veteraanikehissä viimeistään :-D Ja vielä pisteet mulle, muistin kuin muistinkin pitää sen näytelmähihnan niin kuin Sampo haluaa :-D Se siis seisoo paremmin, kun hihna on toisella sivulla kai se sitten painostaa sitä vähemmän, mene ja tiedä.

Onkohan mulla tylsää, kun saan näytelmästäkin näin paljon turinaa :-D No tänään päästään taas esteille.

Kisat ATT 23.1

Lauantai 23.1.2010 klo 22:57

No niin agilityvuosi on nyt avattu. Ei nuo uuden seuran väki ainakaan hirmupaljoa joutuneet häpeämään :-)

Eka rata oli minun mielestäni melko hyvä ohjauksellisesti. Rimojen kanssa ei ollut mitään hankalaa ei edes muurin kanssa. Bitti sai virheen puomilta ja aalta. Mun mielestä osui puomille ja muiden mielestä osui aalle, eli ei mua harmittanut, bitti teki niin kuin ohjattiin.

Toinen rata oli oikeastaan tosikin hyvä. Meinasi varastaa lähdössä ja sain rääkäistyä melko tehokkaasti. Sitten pysyi, mutta lähti hiukan tahmeasti liikkeelle, kai sille oli vielä hiukan epäselvää oliko nyt sitten lupa tulla. Tällä kertaa istuttiin kontaktit niin, että tuomarikin näkee ja sillä nollalla kolmansiksi, koiria 44. Ei huono :-)

Kolmannella radalla Bitti teki bitit eli kääntyi ihan väärään suuntaan, huomasi virheensä ja tuli vielä takaisin, eli siitä hylly. Muuten oli sekin rata ihan jees. Tosin tein sille toisenkin hyllyn, mutta se ei ollut Bitin vika vaan minun :-)

Kaiken kaikkiaan mulla on hyvä fiilis. Mua ei oikeasti harmita nuo virheet mitä tuli ja ne ketkä näki radat, niin saatte kommentoida miltä näytti syksyyn verrattuna. Ja kovasti koitin muistaa, mitä Janita mulle ohjauksista sanoi, yhtään rimaa ei edes kolissut, joten siitä voi hiukan päätellä!!

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kiitos Tiina Jaakkolalle videoista!!! Ihanaa, kun joku viitsii kuvata, vaikka minä olen niin lahopää, etten tajua ikinä ketään pyytää :-)

Treeniä 15.1

Perjantai 15.1.2010 klo 18:24

Olin Bitin kanssa Janitan piiskattavana. Ajattelin, että Sampokin pääsisi, mutta sain kulutettua koko tunnin Bittiin ja melko tehokkaasti. No, eipä Sampo oikein olisi siitä radasta selvinnyt ilman tuhatta väärää estettä :-D

Mutta olipas antoisaa, jotenkin tuli taas sellainen olo, että en mä kyllä oikeasti osaa ohjata lainkaan! On varmaan pakko ottaa viedokamera treeneihin avuksi, kun jotenkin luulen, että mun pää sisäisti mitä Janita ajoi takaa, mutta kun olen niin niin kauan tehnyt väärin, että mitenköhän mun vartalokin ottaisi käskytystä vastaan :-D Ja enkä mä saa edes kirkua ja karjua, kun olen myöhässä, ihme juttu :-D Ja sitten mä vieläkin huidon, vaikka kuinka olen tehnyt töitä sen eteen ja huutanut mulle, että ohjaus pysyy koko ajan :-D OMG!

Pujottelua meidän pitäisi parantaa, Bitti ei pujottele itsenäisesti loppuun, jos jättäydyn jälkeen. No myönnetään, en ole opettanut sitä, se kuuluu sinne tarttis, tarttis listalle.

Kaiken kaikkiaan juuri tuota tarvitsin, kun vielä saisin tuon kaiken jotenkin takaraivoon, voisi Bitti ymmärtää taas hiukan paremmin ohjausta ja rimat voisivat pysyä taas hiukan paremmin ylhäällä.

9.1 treenailua

Sunnuntai 10.1.2010 klo 14:58

Laitetaan nyt tännekin koko tarina:

Oltiin eilen maneesilla Annan ja Nooran kanssa. Sampohan ei ole ennen nähnyt Annen Sadetta ja Sampo rrrrrrrrrrakastaa koikkereita. No rata tehtiin ja koikkerit livahtivat pikapisulle ensin. Otin sitten Sampon radalle. Se juoksi ensin megahepulilla kaviouraa pitkin maneesin ympäri ja teki sitten täydellä vauhdilla puhtaan radan!!! Siinä vaiheessa Anne ilmestyi sateen kanssa maneesiin ja Sampo juoksi moikkaamaan sen. Annoin nuuskia hetken ja pyysin iloisesti tulemaan takaisin. Sampo toki tuli, mutta paineistui. Taas oli tilanne, jossa sen teki mieli karata takaisin, mutta tiesi, ettei ole sopivaa, joten ei kyennyt juuri muuhunkaan. Sain sen menemään nahkeasti muutaman esteen ja palkkasin siihen.

Hiukan oli synkät tunnelmat. Mielessäni jo luovutin oikeasti. Voitaisiinhan me vaan treenailla ilman häiriöitä. Mun kisaura sitten vaan loppuu, kun Bitin kanssa ei enään voi kisailla. Kolem koiraa, joista vain yksi kisakoira ja sekin enään korkeintaan kolme vuotta. Hip hei :-( No otin Bitin radalle ja voi vitsit missä vireessä se oli! Se oli koko aamun kiusannut minua repimällä lahkeista remmistä yms, kun menin kertomaan sille, että on agipäivä. Se meni niin kuin vanha kunnon Bitti: tosi tarkkaan ja täysillä, ei katsonutkaan vääriä esteitä, vaan ohjausta. Teki siis tosi nopeeta ja puhdasta rataa, vaikka mitä yritin. Nyt ollaan ehditty hiukan treenailla ja sen kyllä huomaa!!

Päätin sitten ottaa Sampon myös toiselle radalle, kun olin hyvällä tuulella valmiiksi. Leikin sen kanssa autosta kentälle ja otin muutaman esteen ja palkkasin taas repimisleikillä. Siinä vaiheessa Sampo huomasi taas Sateen ja loikki sanomaan sille "moi" ja tuli kiireen vilkkaa takaisin repimään lelua! Aikaisemminhan Sampo ei ole kyennyt paineistumisen jälkeen enää treenaamaan kunnolla. Nyt sitten tehtiin rataa täydessä viretilassa, täydessä vauhdissa ja todellakin innolla!! Ainoat virheet tuli siinä, kun sampo katsoi hiukan liikaa lelua, mutta se nyt ei ole vaarallista. Sain lopetettua treenit kunnon repimiseen ja todellakin niin, että Sampolle jäi "nälkä" siihen touhuun. Voi pahus, mutta olin tyytyväinen! Nyt näyttää siltä, että siitä tulee vielä mulle kisakaveri ja olen osannut tehdä jotain oikeinkin.

Lopulta vielä Bittiläinen teki edelleen hienoa työtä. Sain sille pari virhettä sentään, mutta ne olivat minun virheitäni, ei Bitin. Se kesti uskomattomia juttuja ja rimat pysyivät, jos vain ajoitin ohjauksen kunnolla ja taas kyllä luki niin tarkkaan minua. Tällaisia treenejä lisää, niin agi alkaa olla taas jopa mukavaa :-D

Talviunilla

Keskiviikko 6.1.2010 klo 11:14

Hähää, en olekaan kokonaan lamaantunut :-)

Mitähän täältä puuttuu? Sampon muotovalion arvo on varmaan jäänyt mainitsematta, eikö? No, se nyt kuitenkin on yhtä titulusta rikkaampi. Nyt vaan suunta pittäisi ottaa kohti ulkomaita, kun kukaan ei varmaan kotiin niitä cacibbeja tuo.

Agilitysta: Noormarkun kisat ovat viimeiset missä ollaan käyty. Olin kyllä ilmoittanut Bitin joulukuussa Lietoon, mutta se päätti alkaa ontua toista etutassua. Taisi olla poika melkein kuukauden aksaamatta, mutta nyt se on jo ollut muutaman kerran treenaamassa ja pitkillä jäälenkeillä, eikä oireile mitenkään. Ajattelin laittaa sen tammikuun lopulla taas kisoihin. Jotenkin tuntuu, että pitkä tauko on tehnyt hyvää ainakin minulle. Bitti voi räjähtää käsistä, kun se pääsee pitkästä aikaa kisoihin, mutta mitäpä siitä, ainakin menee kovaa täydellä sydämellä :-) Jotenkin tuntuu, että olen onnistunut sisäistämään hiukan erilaisen ajattelumaailman parissa kuukaudessa, muut saavat sitten kertoa näkyykö meidän menossa radalla jotain erilaista, jooko :-D

Edustusvärit vaihtuvat myös sinisestä takaisin punaiseen. Tein ison ja vaikean päätöksen ja jätin WUHin. Aikatauluun ei oikein enää millään mahtunut Laitilaan ajelua. Omat koirat alkoivat jäädä yhä vähemmälle treenille ja aika riitti enää vain ryhmän vetämiseen. Tuota omaa ryhmää tulee kyllä ikävä, se oli aivan loistava, mutta kai joskus on hyvä olla hiukan itsekäskin. Sampo ainakin saa nyt paremmin aikaa. Jos olisin jäänyt WUHiin, luulen, että en olisi koskaan kisavalmis sen kanssa. En ole varma olenko nytkään, mutta nyt kukaan ei välttämättä tahallaan juokse yhtäkkiä radalle tekemään kontakteja oman koiran kanssa, eikä tuo koiraa metrin päähän huutamaan, kun koitan saada Sampoa jäämään lähtöön ja joku voi jopa nyt auttaa häiriön siedättämisessä. En nyt yritä väittää, että kukaan tahallaan olisi tehnyt kiusaa, mutta eipä ottanut todesta mun mutinoitakaan. Kai olivat tottuneita siihen, että mun muut koirat eivät juuri muita koiria radalla huomaa.

Nyt kun heräsin blogiin, niin ehkä pitäisi koittaa tämän viikon aikana saada myös sivut päivitettyä. Sieltä puuttuu aika paljon kaikkea :-)

Bitti hyppyvalio!!

Maanantai 9.11.2009 klo 6:46

Hipphei, en ois ihan aamuratojen perusteella uskonut, että se tulee, mutta tulihan.

Bitti tosiaan oli aamun ensimmäisen radan täysin aivoton. Se tiputti ensimmäisen riman, kun huomasi varastaneensa ja tiputti muurin palikan ja ampui putken väärään päähän ja tiputti vielä jonkun riman, minkä jälkeen sitten marssin pois radalta. Ei sitten olla juuri treenailtu ja se näkyi "pienenä" patoutumana. No menin koiran kanssa pihalle ottamaan hiukan kontaktia siihen otukseen ja irrottelemaan ja johan seuraavalle radalle asteli eri koira. No Bitti teki bitit ja meni puomilta 90 astetta poispäin minusta ja ohjauksesta putkeen, kun ihan suoraan piti jatkaa. Sen on sitten pakko tehdä tuo muutaman kuukauden välein. Ihan hassu koira :-) Muuten rata oli ihan jees, niisto-sokkarissa kääntyi väärään suuntaan, mutta se nyt ei ollut niin vaarallista.

Viimeisellä radalla mokoma varasti taas. En ollut kunnolla asemissa kolmoshypyllä ja sen takia Bitti kulki pari seuraavaa hyppyä käsissä. Muuten hyvä nolla, voittajalle hävittiin noin 0,4 sekunttia...sen voittajan kun piti olla niin selvästi nopeampi kuin Bitti ;-) No, Miro ei saanut ottaa sertiä, kun oli sen tuolta tuomarilta jo saanut, siispä Bitti sen sai ja samalla sai luvan hakea hyppyvalion arvoa, heti kun se on mahdollista!!! Minun pieni Bittini on nyt myös rotunsa ensimmäinen hyppyvalio!!

Nuo lähdöt hiukan harmittaa, ainoastaan toisella radalla pysyi, mutta kun selän takana on levotonta, niin sen on tosi vaikea pysyä. No, ATT-halli on kuitenkin muuten parempi kuin TSAU:n eli olkoot nyt sitten niin. Ensi viikonloppuna Noormarkkuun, siellä Rocky kisaa todennäköisesti jäähyväiskisansa ja Bitti tavoittelee piirinmestaruutta.