Trrrriplaaa

Tiistai 6.4.2010 klo 7:45


Hippahei, Bitti pieni puliukko teki taas triplat ATT:llä. Ekalla radalla varasti ja mä istuttelin sitä turhan pitkään kontakteilla ja vielä puomilta ampui suoraan...no ehkä sai niin paremman linjan muurille. Toisella radalla yksi välistä veto oli hiuuuukan viimetipassa suoritettu, mutta muuten siisti. Tämän radan jälkeen jäin kyllä jo miettimään, että me ei tehty paljon mitään ylimääräistä, missä se aika kului? sijoitus 16 :-/ Ekalla radalla 10. ja niin oli viimeiselläkin muuten. Okei mukana oli molemmat maajoukkueet, eli tuo 10. sija on kyllä aika lähellä meidän tasoa heihin verrattuna. No viimeisellä radalla yritin saada Bittiin vauhtia, kannustin kovasti ja nyt oikein huomasin sen mitä olen koko alkuvuoden jutellut: se koira ei vaan kulje matolla. Olin puomilla aina kilometrin jäljessä, kun juoksin sitä samaa vauhtia siinä kuin muunkin radan, normaalisti saan tikata aika täysillä koko ajan. Bitti ei kiihdytä matolla kunnolla, se tiputtaa jyrkkiin hyppyihin vauhdin pois monta askelta ennen hyppyä ja alkaa kiihdyttää vasta kun on suoristanut itsensä, eikä se pysy kepeillä pystyssä oikein lainkaan. Ja itseasiassa jos vedätän kontakteille, olen siellä aina ihan liian aikaisin odottamassa Bittiä, kun se ei kiihdytä sinne niin kuin hiekalla...tämä koskee nyt lähinnä keinua ja aata. Ja näin tulee kontakteistakin hitaat, me kun rytmitetään ne aina. Esimerkiksi Tsaun kisoissa meillä oli tosi hyvät kontaktit, kun vauhti oli molemmilla se harjoiteltu.

Näinpä olen tietty tyytyväinen noihin nolliin, ei kai niitä sitten ihan vahingossa tule, vaan jotain kai osataankin. Mutta...ei meillä oikeasti ole asiaa karsintoihin, vaikka se voitto jostain saataisiin. Me hävitään matolla useita sekunteja kärjelle, kun hiekalla se ero on pienempi. Eli matolla ei niitä sijoituspisteitä heruisi kuitenkaan. Jotenkin tiedostan nyt, että ei sinne kannatakaan haluta, mutta harmittaa silti kyllä. Bitti on nyt se kohtuullisen varma menijä, mitä olen rakentanut monta vuotta ja tilanne on tämä. Ehkä pitää sitten vain ajatella, että paljon on opittu ja nyt vaan nautitaan menosta :-) Ehkä joskus vielä jollain koiralla pääsisin hätyyttämään myös sitä kärkeä, kun minusta vaan on kivaa opetaa koiraa aina vaan taitavammaksi ja teknisemmäksi.


Kommentoi kirjoitusta

Kommentti:*

Nimi:*

Kotisivun osoite:

Sähköpostiosoite:

Lähetä tulevat kommentit sähköpostiini: